Kiireistä arkea

Näköjään, ollut taas pitempi aika kun on viimeeksi täällä päivitellyt… Aloitin harkassa kennelissä niin päivät ovat olleet sen verran hektisiä ja kotiin päästyä on vaan hoitanut omat koirat ja suihkun kautta nukkumaan. Ei ole hirveästi muuta jaksanut/kerennyt tekemään.

Paljon on uutta opittu ja sen myötä myös oma innostus tähän rotuun vain kasvaa entisestään! Kasvattajan peruskurssinkin kävin tuossa lokakuun lopulla Helsingissä. Jos vaikka parin vuoden sisään tulisi ensimmäinen oma pentue 😉

Harkan ohjaajalta oon kyllä saanut kultaakin kalliimpia vinkkejä ja oppia tähän rotuun liittyen ja olen niistä kyllä äärimmäisen kiitollinen! Kaikilla kun ei todellakaan tälläistä mahdollisuutta ole lähteä oppimaan kokeneemmalta kasvattajalta, kasvattajan arkea. Eikä varsinkaan näin läheltä! Olen päässyt synnytykseen mukaan ja nähnyt niin monipuolisesti kennelin arkea ja saanut tärkeitä oppeja jatkoa varten. Odotan kyllä innolla sekä jännityksellä tulevaa…

On meillä keretty tässä välissä myös “juhlimaan”

Helmi ja Cece kävi Seinäjoen kv näyttelyssä 22.10. Mukaan lähti myös harkkapaikaltani kolme koiraa, minun esitettäväksi. Cecelle lähdettiin vaan hakemaan eh.ta ja tavoitteena oli saada pysymään neidin tassut kohti lattiaa eikä kohti taivasta, niinkun Lappeenrannassa kävi… 😀 Neiti yllätti aivan täysin, positiivisesti, esiintymällä kuin vanha konkari ja myös nauttien kehässä olosta. Cece sai tavoitellun eh.n kuitenkin hyvällä arvostelulla ja mamma oli ylpeä pienestä kehä-ketusta, kun halli ei jännittänyt yhtään vuoden tauonkaan jälkeen. Myös maltillinen ja nätti esiintyminen lämmitti omaa sydäntäni paljon! Helmi sitten putsaskin koko pöydän, ollen ERI1 SA PN1 ROP ja CACIB!! Helmiä on kyllä niin ihana esittää kehässä, kun se nauttii siitä silmin nähden ja esittää melkein itse itsensä. Ei tarvitse itse turhia stressailla, kun tietää että koira osaa. Laina koirani saivat kanssa kaikki jotain kotiin tuomisia 2x varacacib ja 1x varasert. Olin kyllä näihinkin todella tyytyväinen, koska aina vähän haastavaa viedä vierasta koiraa, varsinkin kun en näitä yhtäkään ole aikaisemmin esittänyt.

Cece täytti 1.11. 2-vuotta! Neiti sai herkutella ansaitsemallaan kakulla. Paras synttärilahja kuitenkin tuli kasvattajalta ja Cece siirtyikin täysin minun omistukseeni.

Jyväskylä KV 12.-13.11 käytiin taas pyörähtämässä koiran kanssa, tällä kertaan mukaan lähti kuitenkin vain Helmi. Lauantain tuomarimme vaihtui vielä myöhään perjantai iltana. Lauantain tuomari oli kaikille vieras ja kukaan ei oikein tietänyt tuomarista mitään. Hän kertoikin, että on ensimmäistä kertaa arvostelemassa kleinspitzejä. Tuomari oli ystävällinen ja tiesi kyllä rodusta hyvin, vaikkei ollut aikasemmin näitä arvostellutkaan. Helmi oli PN2 varacacib->CACIB. Olin kyllä todella tyytyväinen arvosteluun ja sijoitukseen, arvostelu oli hyvin Helmimäinen ja tunnistin koirani siitä.

Sunnuntaina olikin tuomari rodun kotimaasta ja jännitin kovasti mitä tuomari tykkää Helmistä. Tuomari oli ihana vanhempi herra, joka kohteli koiria kauniisti ja taisi hän muutaman pusunkin pöydällä saada… Saksaksi leperrellen kyllä otti ne vastaan ja hymyili vielä iloisesti päälle.

Helmi sai todella hyvän arvostelun. Jälleen ollen PN2 varacacib. Olen kyllä enemmän, kuin tyytyväinen tähän sijoitukseen! Voittajasta tuli Suomen muotovalio ja myös C.I.B. joten voitto meni kyllä aivan oikeaan osoitteeseen! 🙂 Näiden tulosten myötä voin lähteä todella hyvillä mielin ensi viikolla Helmin kanssa reissun päälle…. Ehkä ensi viikolla saadaan lisää kuulumisia näyttelyiden osalta 😉

Jottei meidän perheen ainut herra jäisi vallan ilman huomiota… niin juhlistetaanhan meillä tänään Axel.n syntymäpäiviä kakun kera! Axel täyttää 5v.

received_10154627171289435.jpeg

Loppuun vielä lisää iloisia uutisia. Meille tulee perheenlisäystä 😉

Laumamme saa mustan vahvistuksen marraskuun lopulla.

Basnauz Black Brie

“Brie” tulee ilahduttamaan arkeamme. Brien kaksi veljeä on muuten vielä vailla omia rakastavia kotejaan. Heistä voi kysellä lisätietoja suoraan Basnauz kasvattajalta.

Jos kiinnostus heräsi omaan pieneen karvakasaan niin rohkeasti vain viestiä laittamaan! 😉

Metsälenkillä

Pienten sairasteluiden jälkeen oli taas aika suunnata metsään. Tällä kertaa mukaan lähti kaverini oman laumansa kanssa (2 corgia) ja otin myös mieheni ranskanbullan mukaan.

Laumat sulautuivat nätisti yhteen ja päädyttiinhän aina välillä leikkeihinkin! 🙂 Pieni sade meinasi yllättää meidät, mutta emme antaneet sen häiritä ja jatkoimme matkaa.

Kuvassa on vasemmalta Axel, Cece, Mörkö (ranskanbulla), Helmi, Isla ja Eevi (corgeja).

Kyllä nämä metsä lenkit vaan on paljon kivempia tehdä jonkun kanssa kuin yksin. Vielä toistaiseksi metsässä on ollut ihan kuivaa, eikä ole kastunut kengät.

Näistä illoista/päivistä täytyisi tehdä tapa! 🙂

Arki lähtenyt rullaamaan

Vähän on ollut hiljaiseloa tällä puolella nyt, kun itsekin alotin uuden  koulun viime viikolla. Päätin, että vihdoinkin on aika kuunnella omaa sydäntä ja lähteä opiskelemaan alaa, joka on ollut haaveissa jo teinitytöstä asti. Koira harrastuksen viedessä pikkusormen lisäksi koko naisen, tulee harrastuksesta ammatti. Niinpä päätin lähteä opiskelemaan eläintenhoitajaksi, erikoistuen ja pääpaino koirissa.

Ensimmäinen harjoitteluni tuleekin olemaan kennelissä, ja olen tästä jo aivan täysin innoissani! Pääsen tekemään harkan oman rodun parissa ja oppimaan kokeneemmalta! En voisi olla tästä enemmän innoissani!

Koska arki on alkanut on myös koirien kanssa touhuilu jäänyt hieman vähemmälle. Toki edelleen lenkkeillään ja käydään agility kentällä pyörimässä, mutta ei enää päivän aikana niin useasti. Viime viikolla tiistaina käytiinkin Cecen kanssa pitkästä aikaa tekemässä kunnon rata treeni, ja tämä pieni karvapallokiituri yllätti ihan täysin ja äiti oli niin innoissaan, ettei hymystä tullut loppua illan aikana. On se vaan niin pätevä ja innostunut lajista! Vielä kun itse vaan jaksaisi panostaa niihin kontakteihin ja keppeihin enemmän, niin ehkä meidät nähtäisiin vielä joskus kisaradallakin… 😉

Keskiviikkona oli vuorossa Cecen kanssa näyttelytreenit. Päästiin treenaamaan kunnolla kehässä kulkemista, kun välillä tuppaa tulemaan turhia pyörähdyksiä, kun ei malteta mennä rauhallisesti. Hyvin huomasi liikkeissä jo Cecellä kehitystä pienen treenin jälkeen! Cece on myös jostain syystä ruvennut pelkäämään pöytää ja meneekin pöydällä helposti lukkoon. Tätä treenattiin treenien jälkeen paljon. Neiti saikin seisoa pöydällä nauttimassa herkuista. Aina pöydältä pois nostaessa kehuin hirveästi ja maassa leikittiinkin hetki. Cece selkeästi rohkaistui kerta kerran jälkeen. Ja treenin päätökseksi seisoikin jo korvat pystyssä, häntä ylhäällä odottamassa herkkuja. Nopeasti herkut naamaan ja pois pöydältä. Ja maassa odottikin BILEET!! On se vaan niin ihana kun näyttää näinkin nopeasti reagoivan. Nyt treenataan, jotta Seinäjoelle voidaan mennä hyvillä mielin.


Tällä viikolla ollaan käyty koirien kanssa juoksemassa paljon metsissä. Noistahan on kuoriutunut varsinaisia marjastajia 😀 Vähän väliä tutisee mustikka varvut, myös puolukat kelpaa. Cecen herkkua oli myös mieheni kädestä syödyt pihlajanmarjat, miun kädestä ei niitä kelpuuttanut… Mutta onhan se hyvä, että löyty yksi tälläinen “isi juttu”, koska muuten se on ÄITI!!


Ihana käydä koirien kanssa metsässä kävelemässä, kun luonto rupeaa pukeutumaan syys asuunsa ja ilma on ihanan raikas! Toivottavasti saadaan nauttia kauniista syysilmoista vielä pitkään, eikä tule niitä sateisia ja kuraisia kelejä…

Ilta-aurinko

Eilen illalla meillä oli niin paljon energiaa, ettei kukaan osannut rauhottua paikalleen. Koko ajan piti riekkua ja touhuta jotain. Kun luvalliset jutut loppui keksittiin jotain paljon kivempaa, ja aiheutettiin äitille vägän harmaita hiuksia. Hetken karvalapsia seuranneena totesin, että ei tästä tule mitään. Joten ulkovaatteet päälle, koirat matkaan ja menoksi.

Lähdettiin ensin käymään tuossa vieressä olevassa kaukalossa, niin koirat saivat juosta vapaana. Kyllä muuten vauhtia ja intoa taas riitti.

Jonka jälkeen  matka jatkui rantaan kävelemään ja koirat saivat halutessaan mennä kahlailemaan. Axel oli ainoa joka uskalsi kastella varpaansa.

Terveystarkastus

Käytiin eilen Cecen ja Helmin kanssa terveystarkastuksissa. Cecelle oli ensimmäinen kerta, kun taas Helmi on käynyt jo kerran aikasemmin. Helmillä katsottiin pelkät silmät ja Cecellä tutkittiin silmien lisäksi myös polvet.

Molemmat tytöt on priimaa! 🙂 Cecen polvet olivat 0/0 eli agility saa jatkua edelleen. Nyt uskalletaan alkaa nostamaan myös niitä rimoja ylemmäs. Silmät olivat myös kuulemma niin kirkkaat, kuin olla ja voi. Ei ylimääräsiä ripsiä tai mitään. Näitä itse jännitin paljon! Koska Cecellä on toinen silmä vuotanut pennusta asti, välillä enemmän ja välillä vähemmin.

Helmin silmissä on aikaisemmin löytynyt yksi ylimääräinen ripsi. Nyt kuitenkaan ylimääräisiä ripsiä ei löytynyt. Ja tämäkin neiti sai puhtaat paperit! 🙂 Helmi voi siis hyvillä mielin lähteä ensi vuonna kasvattajan luokse tapaamaan uutta miestään… 😉