Helmin kanssa käytiin eilen vähän ajelemassa, ja moikkaamassa kaunista mustaa herraa Rikiä. Kleinspitz pentuja siis laitettu tilaukseen. Pennuista voi kysellä lisätietoja Basnauz kennelistä. Pentuja toivotaan syntyväksi syyskuun alkupuolella.
FI & EE & BY MVA HeV-16 V-16 Basnauz Black Pearl
x
FI & RO MVA HeW-12 V-12 LVV-13 V-13 Pasifixin Rikitikitavi
Käytiin Brien kanssa korkkaamassa pentunäyttelyt Jyväskylän Paviljongissa 25.-26.3.-17. Brie täytti juuri maaliskuun alussa sen vaadittavan 5kk, niin lähdettiins itten pikkupentu-luokkaan vähän harjoittelemaan.
Ensimmäisenä päivänä tuomarina oli Perttu Ståhlberg. Muita musta/ruskeita kleinejä ei ollu ilmotettuna, joten meijän Brie oli ainut rotunsa edustaja. Brie esiintyi ensikertalaiseksi hienosti, toki pentumaista riemua ja innokkuutta oli havaittavissa, mutta tuomarin sanoja lainaten ”oot vielä ihan vauva!” niin annettakoon se anteeksi! 😉 Briellä häntä heilui koko kehän ajan innostuneesti ja saatiinkin palautetta iloisesta esiintymisestä. Brie sai hyvän arvostelun, joka oli kyllä aivan koiransa näköinen. Tällä kertaa kuitenkin KP jäi saamatta. Eli PPEK1 oli tämän päivän tulos 🙂
Toisena päivänä tuomarina toimi Markku Mähönen. Aikatauluista tiesin, että joku toinenkin musta/ruskea kleini oli ilmoitettu kehään. Joten näyttelypaikalle päästyäni heti luettelon kimppuun ja jännittämään kukahan se mahtaa olla… Luettelossahan lukikin tuttu nimi ja Brien veli poika oli meitä vastassa 🙂 Voi sitä riemun määrää, kun sisarukset tajusivat kukas tuo toinen oikeen onkaan. Kehän laidalla laitettiin painit ja leikit pystyyn alta aika yksikön. Molemmat naperot esiintyivät hienosti ja innostuneesti. Tällä kertaa molemmille tuli KP, ja päästiin kisaamaan ROP.sta. Briestä tuli ROP-pentu ja velipoika Bernardo oli VSP-pentu.
Jäimme vielä Brien kanssa ryhmäkehään, mutta sinne asti ei riittänyt neidin keskittyminen vaan se meni leikiksi ja hihnassa roikkumiseksi 😀 Olihan se jo pitkä ja rankka päivä niin nuorelle, joten ymmärrettävää. Jäätiin kuitenkin seuraamaan vielä ryhmät loppuun ja katsomaan BIS-kehät. Brie veti nokoset sylissä ja katseltiin vähän mallia miten siellä kehässä tulisikaan liitää… 😉
Kokonaisuudessaan viikonloppu oli onnistunut ja siitä jäi todella hyvä mieli itselle! Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia näyttelyitä! 😉
Taas on tovi vierähtänyt viime postauksesta… Pahoittelut tästä!
Käytiin Helmin kanssa pyörähtämässä Valko-Venäjällä Minskissä näyttelyissä 26.-27.11.2016. Mukaan lähti myös kaksi lainakoiraa harkkapaikastani Basnauz Veni-Vidi-Vici ”Liisa” (Helmin täti) sekä Candidus Elli Z Gipova ”Deni” (Brien isä). Oli kyllä helppo ja rentouttava reissu, vaikka koiria olikin kolme mukana. Jokainen kuitenkin on jo tottunut matkaaja ja ei vähästä stressaile! Matka alkoi rattoisasti ensin torstaina 24.11 klo 15.15 hypättiin lauman kanssa junaan Jyväskylästä, päätepysäkkinä Helsingin rautatieasema.
Kaverini tuli hakemaan meidät juna-asemalta, josta matka jatkui kohti länsiterminaalia. Siellä pakkauduimmekin tavaroidemme ja koiriemme kanssa busseihin. Lautalla 21.30 yli Tallinnaan, jossa kävimme eläinlääkärin luona hakemassa koirille passeihin matolääkeleimat.
00.30 lähdimme jatkamaan matkaa Latvian kautta Liettuaan, yön nukuimme busssissa. Liettuassa pysähdyimme aamulla 7.30 käyttämään koirat ulkona ja vähän syömään myös itse aamupalaa. Tästä matkamme jatkui kohti Valko-Venäjän rajaa. Hotellillemme pääsimme 17.30. Siinä meni oma aikansa kun kaikki oli purkaneet tavaransa ja roudanneet häkit ja koirat huoneisiinsa. Tämän jälkeen lähdimme läheiseen puistoon koirien kanssa kunnon kävelylenkille. Takaisin hotellille vaatteiden vaihtoon ja syömään. Kävimme syömässä hotellin ravintolassa, ja sitten suihkun kautta nukkumaan koska aamulla oli aikainen herätys. 5.30 soi kello, koska näyttelypaikalle lähtö oli jo 7.30 jota ennen täytyi keretä käyttämään koirat ja syömään aamupala.
Aamu ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, ja oma koirani Helmi rupesi linkuttamaan toista etutassua aamulenkillä. Ei muutakun kaksi muuta bussiin, ja Helmin kanssa hotellihuoneeseen tutkimaan mikä tassussa on. Tassusta ei löytynyt mitään syytä miksi se sitä linkutti, vaikka leikkelin ylimääräiset tassukarvat pois, katsoin anturan välit ja pesin tassun huolellisesti. Koska en keksinyt syytä ja kello oli jo 7.15 koira kainaloon ja vein sen bussiin. Josta kirmasin nopeasti heittämään edes jonkin sämpylän suuhun ennen näyttelypaikalle menoa.
Näyttelypaikalle saavuimme 8.00. Näyttelypaikkamme oli hevosmaneesi, jännitimme etukäteen paljon onko maneesi kylmä vaiko edes hieman lämmin. Maneesi paljastuikin ihan positiiviseksi yllätykseksi. Siellä tarkeni vähän paksummassa villapaidassa ilman takkia. Meidän kehämme oli vasta 11.50, joten oli hyvin aikaa katsella muiden kehien menoa (koska puhuttiinhan siellä ihan vierasta kieltä ja kehät meni muutenkin hieman eritavalla kuin Suomessa). Käytin kaikki yksitellen vähän ulkona kävelemässä ja tarpeillaan. Myös Helmi näytti liikkuvan sen verran hyvin neljällä jalalla, että uskalsin viedä sen kehään. Tuli oma vuoroni ja pääsin esittämään ensin Denin. Candidus Elli Z Gipova ”Deni” val eri1 pu1 sert cacib rop -> BY MVA!! 
😘 Seuraavaksi oli Helmin vuoro, jännitin liikkuuko koira puhtaasti, mutta kyllähän se liikkui. Ei tokikaan niin vetävällä askeleella kuin normaalisti, mutta oikein hyvin kaikilla neljällä jalalla. Basnauz Black Pearl ”Helmi” val eri1 pn1 sert cacib vsp -> BY MVA!! 
😍 Seuraavaksi oli ROPpi kehän vuoro. Olin jo alustavasti sopinut toisen matkalaisemme kanssa että hän tulee tarvittaessa auttamaan minua roppi kehään. Itse esitin Denin ja hän esitti Helmin. Deni oli ROP ja Helmistä tuli VSP. Tämän jälkeen jatkoin Liisan kehän jännittämistä. Vihdoinkin tuli myös Liisan vuoro. Basnauz Veni-Vidi-Vici ”Liisa” val eri1 pn1 sert cacib rop -> BY MVA & C.I.B.!! 
💞
Palasimme näyttelypäivän jälkeen takaisin hotellille 20.30. Käytimme koirat pienellä lenkillä, jonka jälkeen rupesimme ilmoittelemaan tuloksia kotipuoleen jossa tuloksia jo odotettiin malttamattomana. Myös kasvattajat olivat molemmat innoissaan ja onnellisia tuloksista! Illalla kävimme vielä hotellilla syömässä ja sitten ajoissa suihkun kautta nukkumaan. Aamulla oli taas aikainen herätys.
Sunnuntai meni jo omalla painollaan ilman suurempia jännityksiä, koska kaikki tarvittava oltiin jo saatu. Deni oli VAL eri1 pu1 sert cacib ja ROP. Helmin ollessa VAL eri1 pn1 sert cacib VSP. Mustat siis toistivat saman järjestyksen kuin eilen! 🙂 Liisalla rupesi selkeästi jo väsymys painamaan ja se ei ollut enää samaa mieltä kehään menemisestä. Myös tuomari huomasi tämän Liisan huokailun ja haukottelun, joten näin ollen Liisalle EH. Liisa pääsi häkkiin nukkumaan ja odottamaan kotiin lähtöä. Kotiin pääsimme lähtemään vasta BIS-kehien jälkeen 20.30.
Valko-Venäjän ja Liettuan rajalla meni oma aikansa, mutta tämän jälkeen 1.30 pääsimme vihdoinkin syömään ensimmäisen lämpimän ruuan sille päivälle. Ruokailun jälkeen matkamme jatkui kohti Tallinnan D-terminaalia josta lauttamme lähti 10.30. Yön nukuimme bussissa. Satamassa pääsimme vielä lenkittämään koirat ennen lautalle menoa. Loppu kotimatka sujui ongelmitta ja oli ihanaa päästä omaan sänkyyn nukkumaan.
Kävimme mieheni kanssa hakemassa Helsingistä ennen kotiin lähtöä vielä Helmin pojan Juicen kyytiin ja meille hoitoon muutamaksi viikoksi. Juice lähti kanssamme pyörähtämään messarissa, muutaman viikon kuluttua.
Maanantaina Minskistä kotiutuessa, katse oli jo seuraavassa päivässä, koska silloin tapahtui jotain kauan odotettua! 💞 Meidän pieni tyttö Basnauz Black Brie ”Brie” kotiutuisi meille. Lähdettiin koko lauman voimin hakemaan pikkutyttöä kotiin. Brie oli koko matkan todella reipas, pysähdyttiin kolme kertaa käymään ulkona pissillä ja muuten neiti nukkuikin nätisti minun sylissä viltin sisällä.
Loppu vuodesta kerkesimme vielä pyörähtämään messarissa Helmin ja Juicen kanssa. Basnauz.n kasvatteja näkyi kehässä muitakin, Cecen isä Taavi Basnauz Dumle sekä Basnauz BT Amalia olivat myös mukana.
Helsinki Winner 2016 😍
Ch Basnauz Black Pearl ”Helmi” VAL VSP CACIB HEW-16
on se vaan mahtava mimmi! 😍
Ch Basnauz Dumle ”Taavi” VAL ERI4
Basnauz Charlie Brown ”Juice” JUN ERI2 SA😘
Basnauz BT Amalia ”Amalia” NUO ERI1 SA VA-SERT
Voittaja 2016!
Ch Basnauz Black Pearl ”Helmi” VAL VSP CACIB ja V-16!! 😍
Ch Basnauz Dumle ”Taavi” VAL EH
Basnauz Charlie Brown ”Juice” JUN EH2
Basnauz BT Amalia ”Amalia” NUO H
Kannatti lähteä! 
😊 Aivan mieletön päätös tälle näyttely vuodelle, myö vetäydytään Helmin kanssa ansaitulle näyttelytauolle. 2016: 15 näyttelyä Suomessa, 2 Virossa ja 2 Valko-Venäjällä. 3 uutta valioarvoa ja kaks uutta titteliä 😍 En vois olla onnellisempi ja kiitollisempi tästä koirasta! 😘 Kiitos ihan mahtavalle kasvattajalle tämmösestä upeudesta! 😘
Näköjään, ollut taas pitempi aika kun on viimeeksi täällä päivitellyt… Aloitin harkassa kennelissä niin päivät ovat olleet sen verran hektisiä ja kotiin päästyä on vaan hoitanut omat koirat ja suihkun kautta nukkumaan. Ei ole hirveästi muuta jaksanut/kerennyt tekemään.
Paljon on uutta opittu ja sen myötä myös oma innostus tähän rotuun vain kasvaa entisestään! Kasvattajan peruskurssinkin kävin tuossa lokakuun lopulla Helsingissä. Jos vaikka parin vuoden sisään tulisi ensimmäinen oma pentue 😉
Harkan ohjaajalta oon kyllä saanut kultaakin kalliimpia vinkkejä ja oppia tähän rotuun liittyen ja olen niistä kyllä äärimmäisen kiitollinen! Kaikilla kun ei todellakaan tälläistä mahdollisuutta ole lähteä oppimaan kokeneemmalta kasvattajalta, kasvattajan arkea. Eikä varsinkaan näin läheltä! Olen päässyt synnytykseen mukaan ja nähnyt niin monipuolisesti kennelin arkea ja saanut tärkeitä oppeja jatkoa varten. Odotan kyllä innolla sekä jännityksellä tulevaa…
On meillä keretty tässä välissä myös ”juhlimaan”
Helmi ja Cece kävi Seinäjoen kv näyttelyssä 22.10. Mukaan lähti myös harkkapaikaltani kolme koiraa, minun esitettäväksi. Cecelle lähdettiin vaan hakemaan eh.ta ja tavoitteena oli saada pysymään neidin tassut kohti lattiaa eikä kohti taivasta, niinkun Lappeenrannassa kävi… 😀 Neiti yllätti aivan täysin, positiivisesti, esiintymällä kuin vanha konkari ja myös nauttien kehässä olosta. Cece sai tavoitellun eh.n kuitenkin hyvällä arvostelulla ja mamma oli ylpeä pienestä kehä-ketusta, kun halli ei jännittänyt yhtään vuoden tauonkaan jälkeen. Myös maltillinen ja nätti esiintyminen lämmitti omaa sydäntäni paljon! Helmi sitten putsaskin koko pöydän, ollen ERI1 SA PN1 ROP ja CACIB!! Helmiä on kyllä niin ihana esittää kehässä, kun se nauttii siitä silmin nähden ja esittää melkein itse itsensä. Ei tarvitse itse turhia stressailla, kun tietää että koira osaa. Laina koirani saivat kanssa kaikki jotain kotiin tuomisia 2x varacacib ja 1x varasert. Olin kyllä näihinkin todella tyytyväinen, koska aina vähän haastavaa viedä vierasta koiraa, varsinkin kun en näitä yhtäkään ole aikaisemmin esittänyt.
Cece täytti 1.11. 2-vuotta! Neiti sai herkutella ansaitsemallaan kakulla. Paras synttärilahja kuitenkin tuli kasvattajalta ja Cece siirtyikin täysin minun omistukseeni.
Jyväskylä KV 12.-13.11 käytiin taas pyörähtämässä koiran kanssa, tällä kertaan mukaan lähti kuitenkin vain Helmi. Lauantain tuomarimme vaihtui vielä myöhään perjantai iltana. Lauantain tuomari oli kaikille vieras ja kukaan ei oikein tietänyt tuomarista mitään. Hän kertoikin, että on ensimmäistä kertaa arvostelemassa kleinspitzejä. Tuomari oli ystävällinen ja tiesi kyllä rodusta hyvin, vaikkei ollut aikasemmin näitä arvostellutkaan. Helmi oli PN2 varacacib->CACIB. Olin kyllä todella tyytyväinen arvosteluun ja sijoitukseen, arvostelu oli hyvin Helmimäinen ja tunnistin koirani siitä.
Sunnuntaina olikin tuomari rodun kotimaasta ja jännitin kovasti mitä tuomari tykkää Helmistä. Tuomari oli ihana vanhempi herra, joka kohteli koiria kauniisti ja taisi hän muutaman pusunkin pöydällä saada… Saksaksi leperrellen kyllä otti ne vastaan ja hymyili vielä iloisesti päälle.
Helmi sai todella hyvän arvostelun. Jälleen ollen PN2 varacacib. Olen kyllä enemmän, kuin tyytyväinen tähän sijoitukseen! Voittajasta tuli Suomen muotovalio ja myös C.I.B. joten voitto meni kyllä aivan oikeaan osoitteeseen! 🙂 Näiden tulosten myötä voin lähteä todella hyvillä mielin ensi viikolla Helmin kanssa reissun päälle…. Ehkä ensi viikolla saadaan lisää kuulumisia näyttelyiden osalta 😉
Jottei meidän perheen ainut herra jäisi vallan ilman huomiota… niin juhlistetaanhan meillä tänään Axel.n syntymäpäiviä kakun kera! Axel täyttää 5v.
Loppuun vielä lisää iloisia uutisia. Meille tulee perheenlisäystä 😉
Laumamme saa mustan vahvistuksen marraskuun lopulla.
Basnauz Black Brie
”Brie” tulee ilahduttamaan arkeamme. Brien kaksi veljeä on muuten vielä vailla omia rakastavia kotejaan. Heistä voi kysellä lisätietoja suoraan Basnauz kasvattajalta.
Jos kiinnostus heräsi omaan pieneen karvakasaan niin rohkeasti vain viestiä laittamaan! 😉
Pienten sairasteluiden jälkeen oli taas aika suunnata metsään. Tällä kertaa mukaan lähti kaverini oman laumansa kanssa (2 corgia) ja otin myös mieheni ranskanbullan mukaan.
Laumat sulautuivat nätisti yhteen ja päädyttiinhän aina välillä leikkeihinkin! 🙂 Pieni sade meinasi yllättää meidät, mutta emme antaneet sen häiritä ja jatkoimme matkaa.
Kuvassa on vasemmalta Axel, Cece, Mörkö (ranskanbulla), Helmi, Isla ja Eevi (corgeja).
Kyllä nämä metsä lenkit vaan on paljon kivempia tehdä jonkun kanssa kuin yksin. Vielä toistaiseksi metsässä on ollut ihan kuivaa, eikä ole kastunut kengät.
Näistä illoista/päivistä täytyisi tehdä tapa! 🙂
Vähän on ollut hiljaiseloa tällä puolella nyt, kun itsekin alotin uuden koulun viime viikolla. Päätin, että vihdoinkin on aika kuunnella omaa sydäntä ja lähteä opiskelemaan alaa, joka on ollut haaveissa jo teinitytöstä asti. Koira harrastuksen viedessä pikkusormen lisäksi koko naisen, tulee harrastuksesta ammatti. Niinpä päätin lähteä opiskelemaan eläintenhoitajaksi, erikoistuen ja pääpaino koirissa.
Ensimmäinen harjoitteluni tuleekin olemaan kennelissä, ja olen tästä jo aivan täysin innoissani! Pääsen tekemään harkan oman rodun parissa ja oppimaan kokeneemmalta! En voisi olla tästä enemmän innoissani!
Koska arki on alkanut on myös koirien kanssa touhuilu jäänyt hieman vähemmälle. Toki edelleen lenkkeillään ja käydään agility kentällä pyörimässä, mutta ei enää päivän aikana niin useasti. Viime viikolla tiistaina käytiinkin Cecen kanssa pitkästä aikaa tekemässä kunnon rata treeni, ja tämä pieni karvapallokiituri yllätti ihan täysin ja äiti oli niin innoissaan, ettei hymystä tullut loppua illan aikana. On se vaan niin pätevä ja innostunut lajista! Vielä kun itse vaan jaksaisi panostaa niihin kontakteihin ja keppeihin enemmän, niin ehkä meidät nähtäisiin vielä joskus kisaradallakin… 😉
Keskiviikkona oli vuorossa Cecen kanssa näyttelytreenit. Päästiin treenaamaan kunnolla kehässä kulkemista, kun välillä tuppaa tulemaan turhia pyörähdyksiä, kun ei malteta mennä rauhallisesti. Hyvin huomasi liikkeissä jo Cecellä kehitystä pienen treenin jälkeen! Cece on myös jostain syystä ruvennut pelkäämään pöytää ja meneekin pöydällä helposti lukkoon. Tätä treenattiin treenien jälkeen paljon. Neiti saikin seisoa pöydällä nauttimassa herkuista. Aina pöydältä pois nostaessa kehuin hirveästi ja maassa leikittiinkin hetki. Cece selkeästi rohkaistui kerta kerran jälkeen. Ja treenin päätökseksi seisoikin jo korvat pystyssä, häntä ylhäällä odottamassa herkkuja. Nopeasti herkut naamaan ja pois pöydältä. Ja maassa odottikin BILEET!! On se vaan niin ihana kun näyttää näinkin nopeasti reagoivan. Nyt treenataan, jotta Seinäjoelle voidaan mennä hyvillä mielin.
Tällä viikolla ollaan käyty koirien kanssa juoksemassa paljon metsissä. Noistahan on kuoriutunut varsinaisia marjastajia 😀 Vähän väliä tutisee mustikka varvut, myös puolukat kelpaa. Cecen herkkua oli myös mieheni kädestä syödyt pihlajanmarjat, miun kädestä ei niitä kelpuuttanut… Mutta onhan se hyvä, että löyty yksi tälläinen ”isi juttu”, koska muuten se on ÄITI!!
Ihana käydä koirien kanssa metsässä kävelemässä, kun luonto rupeaa pukeutumaan syys asuunsa ja ilma on ihanan raikas! Toivottavasti saadaan nauttia kauniista syysilmoista vielä pitkään, eikä tule niitä sateisia ja kuraisia kelejä…
Eilen illalla meillä oli niin paljon energiaa, ettei kukaan osannut rauhottua paikalleen. Koko ajan piti riekkua ja touhuta jotain. Kun luvalliset jutut loppui keksittiin jotain paljon kivempaa, ja aiheutettiin äitille vägän harmaita hiuksia. Hetken karvalapsia seuranneena totesin, että ei tästä tule mitään. Joten ulkovaatteet päälle, koirat matkaan ja menoksi.
Lähdettiin ensin käymään tuossa vieressä olevassa kaukalossa, niin koirat saivat juosta vapaana. Kyllä muuten vauhtia ja intoa taas riitti.
Jonka jälkeen matka jatkui rantaan kävelemään ja koirat saivat halutessaan mennä kahlailemaan. Axel oli ainoa joka uskalsi kastella varpaansa.
Käytiin eilen Cecen ja Helmin kanssa terveystarkastuksissa. Cecelle oli ensimmäinen kerta, kun taas Helmi on käynyt jo kerran aikasemmin. Helmillä katsottiin pelkät silmät ja Cecellä tutkittiin silmien lisäksi myös polvet.
Molemmat tytöt on priimaa! 🙂 Cecen polvet olivat 0/0 eli agility saa jatkua edelleen. Nyt uskalletaan alkaa nostamaan myös niitä rimoja ylemmäs. Silmät olivat myös kuulemma niin kirkkaat, kuin olla ja voi. Ei ylimääräsiä ripsiä tai mitään. Näitä itse jännitin paljon! Koska Cecellä on toinen silmä vuotanut pennusta asti, välillä enemmän ja välillä vähemmin.
Helmin silmissä on aikaisemmin löytynyt yksi ylimääräinen ripsi. Nyt kuitenkaan ylimääräisiä ripsiä ei löytynyt. Ja tämäkin neiti sai puhtaat paperit! 🙂 Helmi voi siis hyvillä mielin lähteä ensi vuonna kasvattajan luokse tapaamaan uutta miestään… 😉
