Elämä kuljettaa ja loppu kesä on ollut uuden opettelua monella tapaa. Paikkakunnan vaihdon myötä ollaan päästy opettelemaan aivan uudenlaista arkea. En kyllä vielä vuosi sitten ois uskonut, että kotiseudun kaipuu voi kasvaa niin suureksi, että muutetaan takaisin Imatralle. Mie voin lähtee Karjalasta, mutta Karjala ei lähe miusta. Mie viimeistelen omia klinikkaeläintenhoitaja opintojani ja odotan kyllä innolla valmistumista ja työelämään siirtymistä!

Pääsimme kesän aikana kiertämään Freyjan ja Helmin kanssa muutamat näyttelyt. Myöskin sijoitustyttö Ilmi on korkannut hienosti oman näyttelyuransa! Vielä loppuvuodelle on muutamat näyttelyt suunnitteilla ja pidetään vain peukalot pystyssä, että saadaan näyttelyt järjestettyä ja päästään osallistumaan.

On ollut ihana saada kasvateilta kuulumisia ja kuvia kesän aikana ja niistä tulee aina niin hyvä mieli “mummille”. Tuorein kasvatti Armi on myös päässyt tutustumaan kaikkeen uuteen ja jännittävään “siskonsa” Ilmin johdolla. Tästä parivaljakosta onkin tullut kyllä ihan mieletön ja aivan erottamattomat. En voisi olla onnellisempi siitä, että heidän “mammasta” on myös tullut miulle äärimmäisen hyvä ystävä ja ollaan päästy porukalla kiertämään näyttelyitä, ja mikä hienointa päästään suunnittelemaan kaikkea hienoa yhdessä tulevaisuuteen!

Loppukesään mahtui myös ei niin mieluisia tapahtumia, Enni satutti jalkansa tapaturmaisesti ja ollaan heinäkuun lopusta asti paranneltu kahta poikki mennyttä varvasta. Viimein tunnelin päässä näkyy myös valoa ja murtumalinjat on lähteneet hienosti paranemaan. Enni on myös ruvennut muistuttamaan ilmeeltään emäänsä Brietä.

Paljon tulee tasasin väliajoin kysymyksiä pennuista, meillä on seuraavat pentusuunnitelmat ensi vuodelle. Tää vuosi keskitytään yhdessä oloon ja uudenlaiseen arkeen kun pääsen itsekkin aloittamaan uudessa työpaikka ja aivan uuden ammatin äärellä, vaikka paikka onkin harjoittelun myötä tuttu ja turvallinen, jännittää siitä huolimatta tuleva vähäsen! Mutta ennenkaikkea odotan innolla syksyä!!